Petri Jalanko, LitM, FM, liikuntafysiologi, väitöskirjatutkija. ![]()
![]()
Petri työskentelee Helsingin urheilulääkäriasemalla osa-aikaisena liikuntafysiologina ja toteuttaa sekä kestävyystestejä että kliinisiä mittauksia, kuten spiroergometria- ja rasitusastmakokeita yhdessä liikuntalääketieteen erikoislääkäreiden kanssa. Lisäksi Petri tarjoaa HULA:lla liikuntafysiologin valmennus- ja konsultaatiopalveluita.![]()
![]()
Petrin erikoisosaamisalueita ovat (1) lasten ja nuorten liikuntafysiologia (2) joukkueurheilijoiden kestävyysfysiologia ja voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen. Liikuntafysiologina Petri yhdistää tutkittua tietoa, käytännön valmennus- ja kuntotestauskokemusta ja ottaa yksilöllisesti huomioon aina valmennettavan tarpeet, toiveet ja tavoitteet.![]()
![]()
HULA:n lisäksi Petri työskentelee apurahatutkijana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa @jyu_sportsmed tutkimusaiheinaan lasten ja nuorten liikuntafysiologia ja aivo- ja valtimoterveys. Tutkimustyön tavoitteena on tuottaa uutta tietoa liikunnan vaikutuksista lasten ja nuorten aivoihin ja luoda näyttöön pohjautuvia liikuntasuosituksia lasten ja nuorten aivo- ja valtimoterveyden edistämiseen.![]()
![]()
Petri suhtautuu intohimoisesti tiedeviestintään ja isännöi liikunta-alan ammattilaisille suunnattua @Liikuntalabra -podcastia. Vapaa-ajallaan Petri harrastaa monipuolisesti eri mailapelejä ja nauttii retkeilystä ympäri vuoden.
Hieman asiaa hapenottokyvystä:![]()
![]()
Perinteisesti hapenottokyvyn (VO2max) esitetään Fickin yhtälön mukaisesti koostuvan kahdesta päätekijästä: 1) sydämen minuuttitilavuus (Q) ja 2) valtimo-laskimo -happiero (a-vO2 erotus). Tällä yhtälöllä tarkasteltuna havaitaan kestävyysharjoittelun myötä yleensä suuruusluokaltaan huomattavasti merkittävämpi muutos sydämen minuuttitilavuudessa kuin valtimo-laskimo -happierossa.![]()
![]()
Tämä johtaa helposti päätelmään, että muutokset hapenottokyvyssä selittyvät yksinomaan sentraalisilla muutoksilla sydämen toiminnallisuudessa. Oheinen (hypoteettinen) skenaario kuitenkin haastaa kyseisen tulkinnan. Kyseisessä esimerkissä sydämen minuuttitilavuus on kaksinkertaistunut (15->30L/min) ja samalla hapenottokyky on kaksinkertaistunut (2,5->5L/min). Samalla valtimo-laskimo -happiero on pysynyt ennallaan. Fickin yhtälön perusteella helposti tulkittaisiin siis että perifeerisessä hapenkuljetuksessa/-käytössä ei ole tapahtunut muutosta.![]()
![]()
Kuitenkin kun tarkastellaan hapen perifeeristä diffuusiota kuvaavaa suoraa (DO2) havaitaan että suoran kulmakerroin on samalla kaksinkertaistunut. Happea siirtyy siis verenkierrosta lihaksille käytettäväksi kaksinkertaisella vauhdilla. Mikäli perifeerinen diffuusio olisi pysynyt ennallaan, olisi minuuttitilavuuden tuplaantuminen kasvattanut hapenottokykyä vain 3,9L/min tasolle, eli hapenottokyky ei olisi kaksinkertaistunut vaan vain 1,5 kertaistunut.![]()
![]()
Perifeeristä hapen diffuusiota kasvattaa erityisesti hiusverisuoniverkoston adaptaatiot, jolloin hiusverisuonia on enemmän työskentelevien lihasten läheisyydessä, etäisyys hiusverisuonista lihaksiin laskee ja veri kulkee hitaammin hiusverisuonien läpi, jolloin aikaa hapen diffuusiolle jää enemmän.
Julia Järvimäki, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri![]()
![]()
Julia on Hulan kasvatteja ja hän valmistui liikuntalääketieteen erikoislääkäriksi Hulan opein keväällä 2022. Johtaja Peltonen totesi tuolloin onnittelupuheessaan, että tässäpä olisi hyvää kontenttia firman someen ja heti nyt Julia tarttui tuumasta toimeen.![]()
![]()
Koska kyltymätön tiedonjano ja rakkaus medisiinaa kohtaan, Julia erikoistuu ajankohtaisesti vielä työterveyshuoltoon ja sukkulointi liikuntalääketieteen, työterveyshuollon ja ortopedian välimaastossa onkin tarjonnut oikein riittävästi päivittäisiä riittämättömyydentunteita.![]()
![]()
Vapaalla Julia viihtyy mm. anaerobisella kynnyksellä. Pk-lenkki maistuu myös, kuhan se on kestoltaan ja kilsoiltaan vähintään riittävän pitkä.
Jere Borgenström, liikuntafysiologi, LitM.![]()
![]()
Helsingin urheilulääkäriaseman Tampereen vahvistus, Jere, työskentelee EP2 Finland -ohjelmassa koulutus- ja kehitystehtävien asiantuntijana. Hän kehittää ja tuottaa materiaalia siitä, miten erilaisiin ympäristön olosuhteisiin – kuten kylmään, kuumaan tai hypoksiaan – tulisi varautua, ja miten niistä voidaan hyötyä. Tarkoituksena ohjelmassa on edistää urheilijoiden, sotilaiden, kuntoilijoiden ja työntekijöiden suorituskykyä, terveyttä ja turvallisuutta.![]()
![]()
Erilaisissa ympäristöissä toimimisesta on Jerellä myös omakohtaista kokemusta palveltuaan Suomen puolustusvoimien erikoisjoukoissa ja rauhanturvaajana sekä työstään palomiehenä ja sukeltajana. Työnkuvan muutos entiseen onkin ollut suuri, mutta mielenkiintoinen aihealue ja monipuolinen työnkuva on tehnyt siirtymästä vaivatonta. Erityisen kiinnostavaksi hän kuitenkin kokee uuden tiedon omaksumisen siitä, miten erilaiset ääriolosuhteet vaikuttavat ihmisen suorituskykyyn, ja miten niihin voidaan varautua.![]()
![]()
Viime vuosien ajan Jere on itse kilpaillut voimanostossa ”vaihtelevalla” menestyksellä. Jeren löytääkin usein joko kuntosalilta, Helsingin ja Tampereen välillä kulkevista kaukojunista tai hiekoittamasta hiihtolatuja.