Ohjausryhmä

Juha Peltonen on suorittanut liikuntatieteiden tohtorin, lisensiaatin ja maisterin tutkinnot Jyväskylän yliopistossa. Osan jatko-opinnoistaan hän teki Kanadassa (University of Waterloo), samoin kuin väitöskirjan jälkeisen post-doc -koulutuksensa (Western University). Juha toimii Helsingin urheilulääkäriaseman HULA:n johtajana sekä Helsingin yliopiston Lääketieteellisessä tiedekunnassa vierailevana tutkijana ja liikuntafysiologian dosenttina. Hänen tutkimusalueensa ydin on hengitys- ja verenkiertoelimistön akuuteissa ja kroonisissa rasitusvasteissa, harjoittelun ja hengitysilman happiosapaineen vaikutuksessa niihin sekä vuoristoharjoittelussa. Juha toimii vuoristoharjoittelun asiantuntijana monien maajoukkueiden ja yksittäisten urheilijoiden parissa. Hänen oma taustansa huippu-urheiluun on soudussa, jossa hänen parhaat kansainväliset saavutuksensa olivat MM-kilpailujen 12. ja PM-kilpailujen 2. sija kaksikossa. Kilpailu-uransa jälkeen Juha toimi yhden olympiadin soutumaajoukkueen päävalmentajana.

Simo Tarvonen on koulutukseltaan  liikuntatieteiden maisteri Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta valmennuksen suuntautumisvaihtoehdolta. Simo aloitti Mäkelänrinteen lukiossa 1995 liikunnan opettajan sijaisena. Myöhemmin hän sai Märskystä viran Suomen ensimmäisenä valmennuksen lehtorina. Urheilusta vastaavana apulaisrehtorina Simo on toiminut 2000-luvun alusta alkaen. Simo toimii Urhea säätiön toimitusjohtajana. Urhea on konserni, jossa työskentelee suoraan noin 60 henkilöä. Urhea verkostossa on yli 6000 urheilijaa ja yli 200 valmentajaa. Urheilun osalta monipuolisen lapsuusvaiheen jälkeen päälajikseni valikoitui squash, jossa Simo saavutti EM-joukkuepronssia 1990. Peliuran aikana Simo asui jonkin aikaa Englannissa ja reilut kaksi vuotta Saksassa. Jo peliuran aikana hän aloitti valmentamisen, joka jatkui Suomeen palaamisen jälkeen. Simon valmennusuralle mahtuu valmennusta pienistä lapsista ammattilaispelaajiin. Hän toimi kaikkiaan 11 vuotta Suomen Squashliiton oto-toimisena päävalmentajana ensin naisten ja myöhemmin miesten maajoukkueille. Lisäksi hän on toiminut eri lajien urheilijoiden fysiikkavalmentajana.

Dominique Gagnon on toiminut yliopiston lehtorina Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa vuodesta 2022. Hän suoritti tohtorintutkintonsa liikuntabiologiasta samaisessa yliopistossa vuonna 2014. Tämän jälkeen hän toimi Kanadassa apulaisprofessorina Laurentian yliopistossa ja tutkimusjohtajana Center of Occupational Safety and Health’ssa vuosina 2015—2021. Hän on julkaissut 26 vertaisarvioitua artikkelia ja esiintynyt kansainvälisesti yli 50 kertaa. Dominiquen tutkimuskohteena on erityisesti lämpökuorman vaikutus hapenkuljetusmekanismeihin ja luurankolihasten metaboliaan liikunnan aikana. Dominique on ollut mukana perustamassa EP2 Finland -ohjelmaa.

Jani Vaara on fyysisen toimintakyvyn apulaisprofessori Maanpuolustuskorkeakoulussa. Hänen tutkimustoimintansa keskittyy sotilaiden kuormittumiseen, palautumiseen ja harjoittelun optimointiin. Tutkimustoiminta sotilaiden fyysisen toimintakyvyn optimoimiseksi pitää myös sisällään vaihtelevat ympäristöolosuhteet, kuten kylmät ja kuumat olosuhteet. Väitöskirjassaan ja sitä seuranneessa tutkimustyössään Vaara on lisäksi erikoistunut liikunnan ja terveyden välisien yhteyksien tutkimiseen.

Jere on suorittanut liikuntatieteiden maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa pääaineenaan liikuntafysiologia. Taustallaan hänellä on yli kymmenvuotinen ura pelastusalalla palomiehenä, ensihoitajana ja sukeltajana. EP2-ohjelmassa Jere toimii koulutus- ja kehitystehtävien asiantuntijana ympäristöfysiologian Environmental Exercise Physiology Program (EP2) -ohjelmassa. Hän on aiemmin tutkinut erikoisjoukkosotilaiden toimintakykyä talviolosuhteissa, ja on kiinnostunut ympäristöolosuhteiden vaikutuksista ihmisen toimintakykyyn laaja-alaisesti.  Jeren oma urheilutausta on monipuolinen, mutta viime vuosien ajan hän on kilpaillut voimanostossa kansallisella tasolla.

Esa Hynynen työskentelee urheilufysiologian asiantuntijana Huippu-urheilun Instituutti KIHUssa, Jyväskylässä. Työurallaan hän on toiminut erilaisissa tutkimus- ja kehitysprojekteissa, mutta viimeisten vuosien aikana pääosin asiantuntijatehtävissä suomalaisten huippu-urheilijoiden sekä heidän valmentajiensa tukena. Hynysen väitöskirja (2011) käsitteli fyysisen ja psyykkisen stressin vasteita sydämen autonomisessa säätelyssä, ja kuormituksen seurannassa syke- ja sykevariaatiomittaukset ovatkin olleet keskeisenä apuna myös olympiatason urheilijoiden kuormituksen ja palautumisen seurannassa. Kestävyysominaisuuksien testaus ja testauksen kehittäminen ovat myös vieneet ison osan Hynysen työajasta vuosien varrella.

Erityisolosuhteiden merkitykseen urheilussa Hynynen on paneutunut enemmän vuodesta 2018 alkaen, kun Suomen olympiajoukkueen valmistautumista Tokion (2020) kuumiin ja kosteisiin olosuhteisiin alettiin pohtia tarkemmin. Tietämykselle on käyttöä, sillä vaikuttaa, että jatkossa kuumat olosuhteet kesäkisoissa ovat pikemminkin ”normaali-” kuin ”erityisolosuhde”. Pekingin (2022) olympialaiset järjestettiin puolestaan hyvin kylmissä ja kuivissa vuoristo-oloissa, mihin KIHU yhteistyössä OVK Vuokatti-Rukan kanssa rakensi Suomen olympiajoukkueelle ohjeistukset.

Vesa Linnamo suoritti tohtorintutkintonsa biomekaniikasta Jyväskylän yliopistosta vuonna 2002. Vesa on urheiluteknologian professori ja toimii tällä hetkellä Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikössä Vuokatissa. Hänen tämänhetkiset tutkimuskohteensa liittyvät enimmäkseen urheilun biomekaniikkaan, erityisesti talvilajeissa. Vesa on työskennellyt Jyväskylän yliopistolla eri toimissa jo vuodesta 1992 lähtien. Akateemisen uransa aikana Vesa on kirjoittanut 102 julkaistua vertaisarvioitua artikkelia ja ollut kirjoittajana 43 tieteellisessä kirjajulkaisussa. Vesa on ollut kutsuttuna luennoitsijana sekä kansainvälisesti että kansallisesti yhteensä lähes 80 kertaa. Hän on toiminut puheenjohtajana 11 kansainvälisessä kongressissa tai seminaarissa. Lopuksi hän on toiminut tutkimuksen johtajana yli 30 projektissa ja ollut ohjaajana 11 tohtorikoulutettavalle.

Christina Kuorelahti on toiminut postdoc-tutkijana Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2023 lähtien. Hän teki liikuntafysiologian väitöskirjansa nuorten 15—19-vuotiaiden urheilijoiden kehityksen monitoroinnista tutkien monia urheiluun ja terveyteen liittyviä muuttujia kuten unta, sykevälivaihtelua, koettua kuormittumista sekä veri- ja suorituskyky muuttujia. Christina on lisäksi valmentanut sekä nuoria että aikuishiihtäjiä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. EP2-ohjelmassa Christina toimii sisällön asiantuntijana.